Ryppyjä ja rusinoita
Kunnallisvaaleissa valtuustoihin valitut pääsevät taas päättämään lähiasioistamme, joista osa on ollut päättämässä aiemminkin, osalle se on uutta. Monenlaisia lupauksia on annettu meille äänestäjille. Nyt on vahdittava, että niistä myös pidetään kiinni. Paljon on siis uudistuksia luvassa, mutta vähän tiedossa. Virkamiesten viileä koneisto pyörittää omaa realismiaan. Todellisuus maksaa.
Väestö vanhenee, ja vanheneva väestö haluaa, että heidän ylipitkä vanhuutensa hoidetaan kunniallisesti kuolemaan saakka. Samaa haluavat ylipainoiset, huonokuntoiset ja muut huonojen elintapojen vankkumattomat kannattajat. Meidät pitää hoitaa!
Omaishoidolla on tulevaisuus, se on kuin luomuruokaa laatutietoiselle. Jos omainen hoitaa lähimmäisensä ilman muiden puuttumista, se on varmasti parasta hoitoa hoidon tarvitsijalle. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut eivät siihen pysty kuin satunnaisesti.
Riittääkö Suomessa omaisia, halua ja asennetta? Suomalaisilla on toki muutakin tekemistä kuin hoitaa vanhuksiaan. Työt on tehtävä, jotta yhteiskunta pyörii. Siinä vauhdissa vanhus vain pyörii jaloissa.
Kirjoitan tätä pääkirjoitusta Saksan tekniikan museon aulassa Berliinissä. Pääni päällä lentää Rosinenbomber-lentokone kierroksiaan Berliinin taivaan alla. Potkurikoneen ääni kaupungin yllä tuo monille vanhuksille monenlaisia muistoja mieleen.
Tekniikan museon huikean laaja näyttely kertoo erityisesti länsimaisen ihmisen kulttuurihistoriaa. Ihminen on tekniikkaa yhtä hyvin kuin hän on biologiaa. Ihminen tekee ja ajattelee, koska ihminen pakenee olemisen sietämättömyyttä. Ihmisen loputon uteliaisuus keksii myös uutuuksia. Tähtitieteen professori Esko Valtaoja on väittänyt minulle aivan tosissaan, että puolenvuosisadan kuluessa avaruudesta löytyy planeetta, jossa on maankaltaista elämää.
Ihminen on kehittänyt myös tekoälyn, jolla robotti toimii ihmismäisesti. Robotista pystytään rakentamaan hoitava robotti, joka puolestaan korvaa hoitavan ihmisen.
Poliitikon tehtävä on päättää, kumpi on tehokkaampi robotti vai ihminen. Kumpi tulee kalliimmaksi, kotouttamisohjelmaa läpikäyvä maahanmuuttaja vai työnsä osaava robotti? Tulevaisuudessa suomalaisvanhuksia hoitaa ihminen, jolle vanhus ei voi puhua omaa äidinkieltään, sillä häntä hoitava ihminen ei ymmärrä vanhuksen puhetta. Toisaalla vähän jo muistiaan menettänyt vanhus puhuu omiaan robotille, joka toimii ohjelmansa mukaan. Hoitaa tehtävät, kääntää pehmeästi stafylokokkien runtelemaa makuuhaavaista takapuolta, kääntää kyljelleen ja on koko ajan läsnä, ei tunne työaikoja, ei ammattiyhdistystä, toteuttaa vain ohjelmaansa, kuulee suomen kieltä ja toimii.
Näistä asioista tulevat kunnallispoliitikot päättävät. Ei vielä tällä nelivuotiskaudella, mutta myöhemmin. Poliitikko on varmasti se viimeinen ammatti, jota ei korvata robotilla, vaikka poliitikko toimii kuin robotti viiveellä. Omaishoito on tulevaisuuden ihmishoidon luomua. Muusta luomusta tai syväekologisista näkemyksistä en kuullut yhtään puhuttavan ennen vaaleja. Syvyys puuttui puheista muutenkin.
Unter den Lindenillä Suomen kunnallisvaaleja ei noteerattu lainkaan. Yksi iso vaali pitää mielenkiintoa yllä täällä Euroopan tosiasiallisessa pääkaupungissa. Kuka johtaa marraskuun jälkeen seuraavat neljä vuotta maailman suurinta sotakoneistoa?
Markku Pohjanmäki
Väestö vanhenee, ja vanheneva väestö haluaa, että heidän ylipitkä vanhuutensa hoidetaan kunniallisesti kuolemaan saakka. Samaa haluavat ylipainoiset, huonokuntoiset ja muut huonojen elintapojen vankkumattomat kannattajat. Meidät pitää hoitaa!
Omaishoidolla on tulevaisuus, se on kuin luomuruokaa laatutietoiselle. Jos omainen hoitaa lähimmäisensä ilman muiden puuttumista, se on varmasti parasta hoitoa hoidon tarvitsijalle. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut eivät siihen pysty kuin satunnaisesti.
Riittääkö Suomessa omaisia, halua ja asennetta? Suomalaisilla on toki muutakin tekemistä kuin hoitaa vanhuksiaan. Työt on tehtävä, jotta yhteiskunta pyörii. Siinä vauhdissa vanhus vain pyörii jaloissa.
Kirjoitan tätä pääkirjoitusta Saksan tekniikan museon aulassa Berliinissä. Pääni päällä lentää Rosinenbomber-lentokone kierroksiaan Berliinin taivaan alla. Potkurikoneen ääni kaupungin yllä tuo monille vanhuksille monenlaisia muistoja mieleen.
Tekniikan museon huikean laaja näyttely kertoo erityisesti länsimaisen ihmisen kulttuurihistoriaa. Ihminen on tekniikkaa yhtä hyvin kuin hän on biologiaa. Ihminen tekee ja ajattelee, koska ihminen pakenee olemisen sietämättömyyttä. Ihmisen loputon uteliaisuus keksii myös uutuuksia. Tähtitieteen professori Esko Valtaoja on väittänyt minulle aivan tosissaan, että puolenvuosisadan kuluessa avaruudesta löytyy planeetta, jossa on maankaltaista elämää.
Ihminen on kehittänyt myös tekoälyn, jolla robotti toimii ihmismäisesti. Robotista pystytään rakentamaan hoitava robotti, joka puolestaan korvaa hoitavan ihmisen.
Poliitikon tehtävä on päättää, kumpi on tehokkaampi robotti vai ihminen. Kumpi tulee kalliimmaksi, kotouttamisohjelmaa läpikäyvä maahanmuuttaja vai työnsä osaava robotti? Tulevaisuudessa suomalaisvanhuksia hoitaa ihminen, jolle vanhus ei voi puhua omaa äidinkieltään, sillä häntä hoitava ihminen ei ymmärrä vanhuksen puhetta. Toisaalla vähän jo muistiaan menettänyt vanhus puhuu omiaan robotille, joka toimii ohjelmansa mukaan. Hoitaa tehtävät, kääntää pehmeästi stafylokokkien runtelemaa makuuhaavaista takapuolta, kääntää kyljelleen ja on koko ajan läsnä, ei tunne työaikoja, ei ammattiyhdistystä, toteuttaa vain ohjelmaansa, kuulee suomen kieltä ja toimii.
Näistä asioista tulevat kunnallispoliitikot päättävät. Ei vielä tällä nelivuotiskaudella, mutta myöhemmin. Poliitikko on varmasti se viimeinen ammatti, jota ei korvata robotilla, vaikka poliitikko toimii kuin robotti viiveellä. Omaishoito on tulevaisuuden ihmishoidon luomua. Muusta luomusta tai syväekologisista näkemyksistä en kuullut yhtään puhuttavan ennen vaaleja. Syvyys puuttui puheista muutenkin.
Unter den Lindenillä Suomen kunnallisvaaleja ei noteerattu lainkaan. Yksi iso vaali pitää mielenkiintoa yllä täällä Euroopan tosiasiallisessa pääkaupungissa. Kuka johtaa marraskuun jälkeen seuraavat neljä vuotta maailman suurinta sotakoneistoa?
Markku Pohjanmäki
<< Home